Vuokkiniemi-seura ry:n yhteisenä päämääränä on toimia hajallaan olevan vuokkiniemisen heimorahvaan yhdyssiteenä ja linkkinä Vuokkiniemestä, sen kulttuurista ja ihmisistä kiinnostuneiden kesken. Seura pyrkii vaalimaan ja ylläpitämään kalevalaista kulttuuriperinnettämme, jonka säilyminen Suomen valtaväestön keskellä elävän karjalaisen heimon elämässä ei ole itsestään selvää. Merkittävin projekti tässä työssä on ollut Vuokkiniemen historian, Tupenkolahuttajien mailla. Vuokkiniemi esihistoriasta toiseen maailmansotaan –kirjan (2006) tekeminen.
          Vuokkiniemen kylällä on erityisasema niin Kalevala-eepoksen synnyn kuin nyky-Karjalan karjalaisuuden kannalta. Elias Lönnrot sai suurimman osan Kalevalan runoaineksesta Vienasta ja erityisesti Vuokkiniemen pitäjän alueelta, ja eliväthän siellä Kalevalan suuret runonlaulajat Arhippa Perttunen, Miihkali Perttunen ja Vaassila Kieleväinen yhdessä muiden runontaitajien kanssa. Lönnrot piti tästä syystä Vuokkiniemeä koko Karjalan tärkeimpänä pitäjänä. Myöhempiä runoniekkoja ovat olleet esim. Tollonjoen kylässä eläneet Tollon Kauro eli Tenesseini Kauro (Kauro Denisoff), Anni Bogdanov (o.s. Remsujev), Onuhrie Rettijev ja Tenesseini Anni (Denisov) sekä Iro Remsu (1879–1971) ja Mari Remsu (1893–1978).
          Karjalan tasavallan alueella karjalaisia on arviolta kymmenisen prosenttia. Vuokkiniemen kylä on karjalaisuuden kannalta tärkeä, koska sen asukkaista yli 80 % on karjalaisia. Vuokkiniemi on Karjalan karjalaisin kylä. Vuokkiniemellä karjalan kielikin elää sen verran vireänä, että siellä vielä ”paissah puhasta karjalua”.

          Vuokkiniemi-seuran virallinen historia alkaa 1.7.1990 Vuokkiniemen kulttuuritalolla pidetyssä järjestäytymiskokouksessa. Seuran elämä oli sitä ennen muodostunut lähinnä epävirallisista vuokkiniemisten yhteisistä kesätapaamisista (ks. viereinen kuva, Kainuun Sanomat 16.7.1984).

          Seura perustettiin ensimmäisen sodanjälkeisen Vienan Karjalaan suunnatun praasniekkamatkan yhteydessä. Tätä historialliseksi muodostunutta kesätapaamista oli ehdottanut Suomessa asuville vuokkiniemeläis-lähtöisille heimolaisilleen yksi Karjalan tunnetuimmista kirjailijoista, Ortjo Stepanov. Matkalle osallistui 64 heimolaista, joista puolet oli Vuokkiniemessä syntyneitä.
          Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin lapualainen Heikki Kyyrönen, joka oli järjestänyt kesätapaamisia jo vuosia. Seuran sihteeriksi tuli Ville Lahelma Helsingistä. Heikki toimi seuran puheenjohtajana 1990- 2001 ja Ville sihteerinä 1990- 2000. Molemmilla on takanaan ansiokas ura Vuokkiniemi-seuran johdossa, sillä vetihän tämä voimakaksikko yhdessä johtokunnan ja monen aktiivijäsenen kanssa läpi kaksi suur-urakkaa. Vuokkiniemi sai upean ortodoksikirkon, ja kylän vanhukset komean vanhustentalon – viimeiset perinteen, runon ja iänelläitkun taitajat sekä starinan sanojat saivat arvoisensa kodin! Uusi kirkko valmistui 1997 ja se rakennettiin vanhan kirkon paikalle alkuperäispiirustusten mukaiseksi. Vanha kirkko, joka oli muutettu ruokalaksi, tuhoutui tulipalossa ennen sotia. Vanhustentalo vihittiin käyttöön vuonna 2001.
          Seuran hallitus ryhtyi vuonna 2002 selvittämään mahdollisuuksia kustantaa Vuokkiniemen historiasta kertova kirja ammattimaisten historioitsijoiden kirjoittamana. Tästä lähti tapahtumaketju jonka päätteeksi vuoden 2006 lopulla valmistui liki 470-sivuinen historiankirja Vuokkiniemen menneisyydestä aina esihistoriasta toiseen maailmansotaan ja vienalaisten toisen pakolaisuuden alkuun saakka. Kirjahankkeen kustannukset olivat 30 000 euron tasolla. Kirjoittajakunta on korkealuokkainen ja monissa kirjan artikkeleissa tuodaan esiin uusia tietoja Vuokkiniemestä. Kirjan toimittajana ja historiahankkeen vetäjänä työskenteli seuran puheenjohtajana vuodesta 2002 toiminut Kai Paajaste.
          Toiminnallaan seura on onnistunut luomaan voimakasta yhteenkuuluvuuden tunnetta. Aistittavissa on ollut oikeaa heimoaatetta niin seuraan kuuluvien jäsenten kesken, kuin yhteyksissä Vuokkiniemen heimolaisiin – Karjalan-sukulaisten tapaaminen on kerta toisensa jälkeen ollut yhtä säväyttävä kokemus! Myös muilla pienemmillä projekteilla, humanitaarisilla avustustoimilla sekä eri puolilla Suomea järjestetyillä tapaamisilla seura on onnistuneesti toteuttanut päämääriään ja pitänyt vuokkiniemiset juuremme näkyvillä.

          Tulevaisuus rakentuu menneisyyden varaan! Niin myös seuramme toiminnassa, sillä jatkamme seuran tähän saakka viitoittamalla tiellä ja panostamme kulttuurimme vaalimiseen niin Vuokkiniemi-seuran puitteissa kuin Karjalassakin. Kaikki ajatukset ja toiveet toiminnan kehittämiseksi ovat tervetulleita!
          Seuran yhteydenpidon keskeisinä välineinä ovat muutaman kerran vuodessa tuleva jäsenkirje, jossa kerrotaan tuoreimpia kuulumisia. Vähintään yhtä tärkeä yhdistävä tekijä on perinteinen pruasniekkamatka Vuokkiniemeen. Se on pyritty tekemään Iljan päivän (2. elokuuta) pruasniekan tietämillä – se on Vuokkiniemen ikivanha praasniekka-ajankohta!
          Seuramme piirissä on monia sukujuuristaan kiinnostuneita ja niitä tutkivia henkilöitä. Siksi seuran piirissä on myös sukututkimuksesta kiinnostuneiden yhteistyöverkosto, johon liittymiseen riittää kiinnostus saada lisätietoja omasta suvusta ja sen vaiheista. Monet jäsenet ovat tilanneet Karjalasta arkistomateriaalia, tai muuten koonneet yhteen eri lähteistä löytyviä vienalaisia sukuja koskevia tietoja – tämä mahdollisuus seuran sisällä kannattaa käyttää hyväksi.

          Vuokkiniemi- seura toimii tiiviissä yhteistyössä Karjalan Sivistysseura ry:n (KSS) kanssa. KSS oli alun perin vienalaisten laukkukauppiaiden ja heidän jälkeläistensä perustama Wienan Karjalaisten Liitto, joka perustettiin Vaasassa huhtikuussa 1906. WKL oli ripeä otteissaan, ja nopeassa tahdissa Vienan Karjalaan perustettiin mm. suomenkielisiä kouluja ja lukutupia. KSS:n nykyiseen toimintaan kuuluu edelleen heimomme sivistyksellinen tukeminen. KSS järjestää joka kevät Heimopäivät, jossa on seuran vuosikokouksen ohella esillä myös karjalaista ohjelmaa. Tilaamalla Karjalan Sivistysseura ry:n pää-äänenkannattajan, Karjalan Heimo – lehden, saat KSS:n jäsenenyyden ”kaupan päälle”. Karjalan Heimo on 200-sivuinen, sisällöltään erityisen arvokas lukupaketti, jossa kerrotaan Karjalan ja karjalaisuuden menneisyydestä ja nykypäivästä monipuolisista näkökulmista. KSS:lla on myynnissä myös karjalaisuutta käsittelevää kirjallisuutta, ja tuoreimman myyntiluettelon näet aina uusimmasta Karjalan Heimosta. Lehden tilaus ja jäsenmaksu yhdessä maksavat vain 28 euroa/vuosi. Jos et halua tilata lehteä, voit liittyä pelkästään Karjalan Sivistysseuran jäseneksi.

Seuran hallitus, valittu vuosikokouksessa huhtikuussa 2008:
Marita Paajaste (puheenjohtaja, Helsinki), Tuula Takamäki (Kerava), Asmo Kallio (Järvenpää), Heikki Kyyrönen (Lapua), Annikki Lipponen (Helsinki), Rauno Rosenqvist (Veikkola), Pauli Laukkanen (Kajaani) ja Heli Heikkinen (Nastola). Tilintarkastajiksi valittiin Sirpa Juvonen (Helsinki) ja Raija Heikkinen (Syvärinpää).

Hallitus vuodelta 2005. Heikki Kyyrönen, Annikki Lipponen, Kai Paajaste, Tuula Takamäki, Heli Heikkinen ja Rauno Rosenqvist.
Kuvasta puuttuvat silloisen hallituksen jäsenet Asmo Kallio ja Pauli Laukkanen.

TOIMINTASUUNNITELMA 2008

1. Tupenkolahuttajien mailla -kirjan myyntiä jatketaan.
2. Valmistellaan Vuokkiniemen koululaisten tukemista hyvästä koulumenestyksestä stipendein ja apurahoin.
3. Jäsenhankintaa jatketaan. Jäsenhankintaa toteutetaan ennen muuta tiedotuksen ja Internetin kautta.
4. Internet-sivustoa ylläpidetään ja käytetään ajankohtaisten asioiden tiedotuskanavana.
5. Pidetään yllä maksuttomia sukututkimuspalveluita ja sukutietojen tallentamista.
6. Pyritään järjestämään perinteinen praasniekkamatka Vuokkiniemeen.
7. Heimotapaamisia pyritään järjestemään mahdollisuuksien mukaan keväällä ja syksyllä.
8. Hallitus kokoontuu ennen vuosikokousta ja syyskuussa, muuten tarpeen vaatiessa.
9. Eräopaskurssin mahdollisuuksia selvitetään edelleen, tarkoituksena tukea Vuokkiniemeä Kalevalan kansallispuiston toteutuksessa.
10. Adressien ja seuran oman postimerkin valmistelua jatketaan.
11. Selvitetään mahdollisuuksia historiakirjan kääntämiseksi venäjän kielelle.
12. Selvitetään uusien pinssien hankkimista seuralle.
13. Selvitetään mahdollisuuksia Vienan Karjalan entistä elämää koskevien muistelmien kokoamisesta.
14. Osallistutaan Karjalan sivistysseura Heimopäiville 2008 Seinäjoella.

VUOKKINIEMI-SEURA RY:N SÄÄNNÖT

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
   
   Yhdistyksen nimi on Vuokkiniemi-seura ry.
   Yhdistyksen kotipaikka on Mustasaari.
2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
   
   Yhdistys toimii Vuokkiniemestä lähtöisin olevien karjalaisten sukujen keskinäisenä yhdyssiteenä sekä vaalii Vuokkiniemen seudun kalevalaista kulttuuria ja perinteitä niin Suomessa, Ruotsissa kuin Venäjälläkin. Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan
   • tekemällä yhteistyötä Karjalan Sivistysseura ry:n kanssa
   • pitämällä yhteyttä Vuokkiniemen kylähallintoon ja sikäläiseen Vuokkiniemi-seuraan, mikäli se on toiminnassa, sekä Arhippa Perttusen säätiöön
   • järjestämällä jäsentapaamisia Suomessa ja osallistumalla Iljanpäivän praasniekkaan
   • tukemalla Vuokkiniemessä suoritettavia hankkeita, järjestämällä erilaisia keräyksiä ja muuta ohjelmoitua avustustoimintaa
   • avustamalla jäsenistöään sukututkimuksissa ja yhteyksien solmimisessa sukulaisiin Karjalassa
   • tukemalla toimintaa kulttuuriperinteen ja kielen säilymiseksi
   Toimintansa tukemiseksi yhdistys järjestää tarpeen mukaan myyjäisiä ja arpajaisia. Erillisiä projekteja varten seura ottaa vastaan lahjoituksia, jolloin kutakin kohdetta varten avataan oma tili.
3. Jäsenet
   
   Jäseneksi hyväksyy yhdistyksen hallitus hakemuksen perusteella jokaisen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt.
4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
   
   Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle, puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
5. Liittymis- ja jäsenmaksu
   
   Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous.
6. Hallitus
   
   Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja vähintään 3 mutta enintään 8 muuta varsinaista jäsentä sekä 3 varajäsentä. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta, kun tämä katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, mukaanluettuna puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
   
   Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kukin yksin.
8. Tilikausi ja tilintarkastus
   
   Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.
9. Yhdistyksen kokoukset
   
   Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä maalis-elokuussa. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai ilmoittamalla Karjalan Heimo -aikakauslehdessä.
11. Vuosikokous
    
    Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
    1. Kokouksen avaus
    2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
    3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
    4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
    5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
    6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
    7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksun suuruus
    8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
    9. Valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat
    10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
    Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
    
    Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.