Vuokkiniemen ympäristöä

RISTINIEMI/PIRTTILAHTI. Ensimmäinen pysähdyspaikka Vuokkiniemeltä Uhtualle matkatessa oli Pirttilahtea reunustava Ristiniemi, n. 10 km Vuokkiniemen kirkolta itään. Niemi on tullut kuuluisaksi rististään, jonka valokuvasi myös I.K. Inha 1894. Alkuperäinen risti poltettiin 1920-luvulla; tilalla on nyt uusi. Lisää Pirttilahdesta "Vienan Runokylissä" (linkki avautuu uuteen ikkunaan). Kuvat: Heli Heikkinen, Kai Paajaste.

”Ennen kun oli ne keihässovat, siitä siinä sovassa se peälikkö tapettih sillä paikalla. Se siih hauvattih ta siitä riśť i loajittih”. Ja aina piti olla jotakin ristin juurelle vietävää. Kun Pirttiniemen Kallion lapset kävivät ristillä, he keräsivät rannalta kauniita valkoisia kiviä ja veivät ristille. Kerrottiin myös, että vanha rahvas kalalla ollessaan kävi ristillä rukoilemassa: ”Kun riśť iśen antanet miula kaloa, mie annan siula kivie” (Pertti Virtaranta, Vienan kyliä kiertämässä).

Pauli Laukkanen ja Matti Kyyrönen nousemassa maihin Ristiniemessä.

Taipaleen kulttuurihistoriallisesti arvokas vienalaistalo Pirttilahdessa, ainoa läntisen Vienan runokylissä säilynyt rakennus, jossa asuinsijat ja karjasuojat ovat saman katon alla.

VENEHJÄRVI. Hieman länteen Vuokkiniemen keskuskylästä sijaitseva Venehjärvi oli tuttu kylä 1800-luvun runonkerääjille. Vuoden 1905 väestöluettelon mukaan siellä asui silloin 254 asukasta 33 talossa. Enimmät asukkaat olivat Lesosia, joukossa parin talon verran Lipposia. Rukoushuonessa, "tseassöynässä", sanottiin olleen kolme kelloa. Toisen maailmansodan jälkeen oli Venehjärven kohtalo sama kuin muillakin rajakylillä – se tyhjennettiin asukkaista ja osa rakennuksista siirrettiin muualle. Nykyisin on kylä taas asuttu. Lisää Venehjärvestä "Vienan Runokylissä" (linkki avautuu uuteen ikkunaan). Kuvat: Kai Paajaste.

Venehjärven tsasounan torni...

... ja ovenkahva.

Talo (pienmuseo) Venehjärvessä.

Vihtooran talo vuodelta 1894, nykyisin Santeri Lesosen omistuksessa.

Maatunut kropnitsa Venehjärven kalmismaalla Tetriniemessä.

Kai ja Otto Paajaste Venehjärven uudelleenrakennetun tsasounan portailla, joilla uhripokko perinteen mukaan teurastettiin.

KEYNÄSKOSKI. Keynäskoski sijaitsee hieman Vuokkiniemen kirkolta länteen. Kuvat: Kai Paajaste.

Siinä ”putośi veśi ylähöätä”, joten siinä oli aikoinaan ollut Lammaisjärven talojen myllyjä: Liusun mellitšä, Soarimellitšä, Iutalan mellitšä ja Tšenan mellitšä (Pertti Virtaranta, Vienan kyliä kiertämässä).

Keynäskoski.

Iutalaa.

Niilo Peksujeffin esi-isilleen veistämä kropnitsan muotoinen muistomerkki Tollonjoen kalmismaalla.
Kuva: Kai Paajaste.

Pikku-Peksujeffit isien mailla Tollonjoella

KONTOKKI. Lönnrot yöpyi seitsemännellä matkallaan 1837 Kontokin kylässä, jossa hän mainitsi olleen 6 taloa. Vuonna 1905 oli laajan kunnan hallinnollisessa keskuksessa 35 taloa ja niissä 230 asukasta. Sodan aikana 1941 kyläläiset lähtivät evakkotaipaleelle, eivätkä sen jälkeen enää päässeet kotikonnuilleen. 1900-luvun loppupuolella Kontokin kylä jäi Kostamuksen kaupungin alle. Lisää Kontokista "Vienan Runokylissä" (linkki avautuu uuteen ikkunaan). Kuvat: Pauli Laukkanen.

Kontokki vv. 1920 - 1940. Tekijä Pauli Laukkanen; kartta on julkaistu Karjalan Heimossa. Maria Sergejeva o.s. Laukkanen teki - Uhtualla asuvien Kontokissa syntyneiden ja vielä elävien henkilöiden kanssa - Kontokin taloluettelon.
Klikka karttaa suurentaaksesi sitä.

Kuva Kostamuksen kaupungista, kerrostalon 7 kerroksesta, kuvassa näkyy Kontokkijärvi ja niemi, jossa on sijainnut Kontokin kylä. Niemen kärjestä on matkaa kaupungin keskustaan vajaa kilometri.

Grigori (Riiko, Risto) Laukkasen talon paikka niemen kärjessä (Ristonniemi, Kyläniemi). Kylän talot poltettii sodan aikana, palaneiden talojen tuhkasta on noussut talojen paikalle tuuhea koivikko.

Tie Kalevalaan.
Kuva: Kai Paajaste.